Sattuipa tuossa männäviikolla duunishommis vähän vittumaisehko käänne ja nyt ei sitten huvita mikään. Paitsi syöminen (ja juominenkin huvittaisi, mutta sen onneksi saan hallittua). Asia ei nyt ole varsinaisesti isossa mittakaavassa mitenkään merkittävä, enemmänkin henkilökohtainen tappio, mutta sen verran ahdistaa vieläkin, että en ole saanut mentyä jumpalle viiteen päivään (perjantaina kävin jonkun mielenhäiriön vallassa juoksemassa, mutta hyvin laiskasti) ja syöminen on aikalailla ulkona kontrollista.
Mainokset
